Paaston yhteenveto

Paasto loppui seitsemännen paastopäivän iltana noin klo 22, kuin join tuttuun tapaani kupillisen detoxteetäni ja tein tuttavuutta luomuomenan kanssa täysin uudesta kuvakulmasta. Nautin kaikilla aisteilla omenan makua, koostumusta, tuntua sekä ihanaa rouskuvaa ääntä mikä lähtee kun omenan pureskelee ainav pieneksi, pitkään ja hartaasti. Reilun puolikkaan omenan nautiskeluun käytin aikaakin varmaan enemmän kuin ennen kokonaisen aterian syömiseen. Elämyksellistä!

Kylän juhannuskokkoa ihailemassa saunan raikkaina

Tie tuohon hetkeen kävi yllättävän kivuttomasti. Paasto-oireina koin palelemista juhannusaattona (2. paastopäivä). Istuin nuotiolla villasukat, kädenlämmittimet, fleecetakki päällä sekä koko pukeutumisen kruunasi vielä jumpsuit jota käytän lähinnä talvella. Vieressäistujat sanoivat nuotion polttavan jalkoja mutta minulla oli vilu. Taisi siinä vielä olla lämmittävä kuppi detoxteetä vierellä. Aamuisin olo oli hieman pökkelö, vähän krapulamainen, mutta aamiaismehu ja -tee auttoivat kummasti heräämään uuteen päivään. Iltaisin alkoi väsyttää aiemmin kuin normaalisti, ja nautinkin pitkistä yöunista koko paaston ajan. Raskaamman liikunnan ja tekemisen sain unohtaa, tietenkin, kun elimistö on ketoositilassa. Harrastin siis lähinnä rentoa hengailua ja löhöilyä kirjan kanssa, loppupäivinä jo pyöräilyä, uintia ja (paljasjalka)kävelyä kaupungilla.

Juhannuspaastoaja 2013

Nälän tunnetta en kokenut oikeastaan ollenkaan koko paaston aikana ja se oli suuri yllätys! Sen sijaan henkinen nälkä vaivasi enemmän. Unelmoin usein erilaisista ruoista ja herkuista mitä paaston jälkeen aion syödä. Se oli mukavaa ja pystyin tuntemaan erilaisia makuja suussani. Ei siis ollenkaan ikävää tai tuskaisaa. Puhdistusteemalla nautin paaston aikana myös saunan lämmöstä pitkään ja hartaasti, sekä pesin itseni kolme kertaa merisuolalla, jolla on puhdistava vaikutus. Ja voi että miten pehmeä iho onkaan merisuolakäsittelyn jälkeen.

Yleensä paaston toinen tai kolmas päivä on vaikein, omalla kohdallani se oli vasta neljäntenä päivänä. Turvauduin jopa jossain vaiheessa päivää puolikkaaseen teelusikalliseen hunajaa joka kohensikin oloa huomattavasti. Neljäntenä päivänä pintaan nousi myös jonkin verran tunnepuolen kökköä käsiteltäväksi, aika kokonaisvaltainen puhdistus siis kyseessä!

Monenlaisia aamiaisia; Pihlalla tomaattia, kurkkua, päärynää. Paastoaamiaisella Molkosanvettä, lasillinen rypälemehua sekä kuppi detoxteetä.

Viides, kuudes ja seitsemäs päivä olivatkin sitten ihan toista. Olo oli loistava ja hehkeä, ajatus kulki kirkkaana ja tunsin onnellisuuden itsessäni lisääntyvän. Paastoaminen muistutti minulle jälleen tämän hetken tärkeydestä ja kauneudesta. Sain paremman (kadotetun) yhteyden ympäristööni ja kaupungilla kävellessä katselin ympärilleni uusin silmin. Näin paljon enemmän kuin tavallisesti, kaikki puut, niidet lehdet, liplattavan veden, erilaisia ihmisiä. Kaikki aistit ikäänkuin herkistyivät. Vietin ulkona suuren osan ajasta onnellisena ihmetellen maailmaa ja sen monimuotoisuutta.

Kokemuksena paasto on kohdallani ehdottomasti tarpeellinen. Oli hienoa huomata kuinka lujalla päätöksellä mikään ei ole mahdotonta, ja itsehillintä olikin paljon helpompaa kuin olisin ikinä voinut kuvitella. Haastetta hain viime hetken päätöksellä lähteä mökille viettämään juhannusta muiden seuraan saunan ja suolakylpyjen kaipuussa. Muun seurueen nauttiessa juhannusherkkuja olin lähinnä innoissani, "syömässä" muilla aisteillani. Haistelin, katselin ja tunsin viikon aikana varmaan kymmenien erilaisten ruokien maun suussani. Ja se todella riitti!

Mehuna alas kiivi, porkkanoita, sellerinvartta, ananasta ja kurkkua. NAM!

Mitä sitten opin? Opin entistä enemmän arvostamaan ja olemaan kiitollinen jokaisesta suupalastani. Sain muistutuksen siitä, että syömisessä kiireettömyys ja ilo triplaavat kokemuksen. Opin että huolellinen pureskelu ja ruoan täydellinen kokeminen erilaisten mielitekojen ja pelkän nälän tyydyttämisen sijaan antaa minulle niin paljon enemmän. Tietoinen syöminen.

Todennäköisesti jatkan paastoamista 1-2 kertaa vuodessa. Toistaiseksi kokeilen pitää yhden mehupäivän viikossa, jolloin ruuansulatuselimistö saa vähän huilata ja minä herkuttelen ainoastaan itsepuristetuilla tuoreilla hedelmä- ja vihannesmehuilla.