Tavaroiden maailmassa

Muuton myötä ehti mielessä jo vilahtaa minimalistiksi ryhtyminen, kun säkkitolkulla sai kantaa vaatteita Uffin pönttöön ja muutakin kiertoon menevää löytyi taas pilvin pimein. Olen seurannut Joona Luostarisen kirjoituksia minimalismista uutiskirjeen ja Minimalismi.fi sivujen muodossa ja vakuuttunut monilta osin. Ihan vielä ei kuitenkaan ole minun aikani, vaikka paljon on mukaan tarttunut ajatuksia ja ideoita Joonan tekstien myötä.

Muutamien vuosien takainen Maiju kävi vuorotöissä. Jotta saisi rahaa. Koska sitähän tarvitsee. Palkkapäivänä mielessä oli ostaminen. Yleensä olin ehtinyt jo vähintään viikon ennen palkkapäivää suunnitella mitä seuraavaksi täytyy ostaa ja omistaa. Hyvin usein se oli joku uusi vaate tai sisustukseen liittyvä tavara tai esine. Samalla mielessä oli jatkuvasti joku vähän isompi ja parempi investoinnin kohde, kuten uusi televisio tai kamera. Tänä päivänä meillä on televisio lähinnä lastenohjelmien takia, jotka nekin näkyisivät esim youtuben kautta. Ehkä televisio on ensimmäinen suurempi luopumisen arvoinen esine?

Kävin siis töissä, koska piti saada rahaa, koska piti saada ostaa, koska omistamien asioiden määrä toi hetkellistä tyydytystä, jota tarvitsin koska sisäinen tyhjyys oli valtava. Kun laadukas ravinto alkoi kiinnostaa minua, pikkuhiljaa palat vaihtoivat paikkaa. Tänä päivänä maksan kiitollisena laadukkaasta ruuasta ensimmäisenä, vaatteet ostan lähinnä kirpputoreilta, ja joka kerta kun pää sanoo että haluan tuollaisen, kysyn itseltäni useamman kerran, että tarvitsenko tätä todella? Yllättävän usein vastaus on edelleenkin ei. Materia on kuitenkin menettänyt merkitystään valtavasti entiseen minään nähden.

Mitä vähemmän omistan, sitä vapaampi olen. Itse asiassa käsite "omistaa" lienee jo hieman harhaanjohtava. Omistaminen on tunne. Tunne siitä että minulla on jotain mitä voin kontrolloida. Kontrollin myötä omistamamme asiat alkavat pian omistaa meidät. Missähän on puhelin, mökillä täytyisi siivota, onko auto katsastettu... Mitä enemmän omistamme, sitä enemmän pelkäämme menettävämme sen.

Todellisuudessa mikään ei ole pysyvää paitsi muutos. Itsensä ulkopuolisista asioista saa ja kannattaa nauttia ja olla kiitollinen, mutta ne eivät ole ikuisia. Muuton jäljiltä voin listata tämän hetken tärkeitä esineitä arjessani tietysti pyykinpesukoneen, imurin ja astianpesukoneen ohella.

TOP 5

1. FSF Gizmo

Laadukas tehosekoitin helpottaa arkeani reippaasti, ja kaikenlaiset smoothiet, raakapuurot ja raakakakut luonnistuvat mukavasti. Blenderiä tulee käytettyä päivittäin, usein monta kertaa.

2. LightAir IonFlow

Ilmanpuhdistaja ilman filttereitä ja 10 vuoden takuulla ja kivoilla valoilla! Uskon vakaasti, että ilmanpuhdistajan käyttöönotolla on ollut yhteys yhdessä ravinnon kanssa allergioitteni häviämisellä.

3. Kuivuri

Tämä on hankintalistalla. Olen pitänyt lainassa ystävältä OBH Nordican kuivuria pian vuoden, ja tarkoitus olisi panostaa pitkän mietinnän ja vertailujen jälkeen laadukkaaseen Excaliburiin. 

4. X-pole XPERT

Olen rakastunut tankoiluun ja tanko on tuonut ensimmäisestä päivästä lähtien paljon iloa ja lihaskuntoa tähän talouteen! Myös Pihla rakastaa roikkua tangossa ja tehdä "palomiestemppuja".

5. Itsetehdyt XL-säkkituolit

Ehkä maailman monikäyttöisin, komein ja ergonomisin sohvan, nojatuolin, löhöpatjan, koiranpedin, pomppulinnan, veneen (Pihlan suusta) ja tuolin korvike! En osaa kaivata sohvaa enää.

Ystävän ompelemat ALL-IN-ONE-säkkituolit

Lisäksi tietysti mukavia esineitä ovat kokovartalopeili, hoitopöytä, puhelin ja läppäri. Asusteista ehdottomasti Vibram FiveFingers. Varmasti myös moni muu. Kyllähän minulla vielä matkaa on minimalistiksi. Tuohon kun vielä lätkäisee pari vaatekertaa ja henkilökohtaiset hygieniatarvikkeet, Pihlan tärkeimmät tavarat ja astiat ym niin tavaralista pyörisi jo sadoissa. Nykyään kuitenkin kiitollisuus tavaroita kohtaan ja niistä nauttiminen kussakin hetkessä on kasvanut, eikä niiden rikkoutuminen tai häviäminen saa enää minussa aikaan yhtä suurta reaktiota ja sisäistä maailmanloppua, kuin aiemmin. Suhtautumiseni muuttuminen tavaroita kohtaan on varmasti osaltaan vaikuttanut siihen, että koen olevani nyt onnellisempi kuin koskaan aiemmin. Ja kehitys jatkuu.